Mikä on immuniteetti?
Elimistömme immuniteetti on meidän vastustuskyky, jonka tarkoitus on suojautua eri taudinaiheuttajia vastaan. Tämän tärkein tehtävä on suojata kehoa ulkoisia mikrobeja vastaan. Näitä ovat bakteerit, virukset, homeet, levät, loiset, madot ja sienet.
Immuniteetti jaetaan kahteen eri luokkaan: luontainen ja adaptiivinen immuniteetti. Luontainen immuniteetti on synnynnäinen ja perinnöllisesti säädelty. Se on puolustuksen ensilinja ja erittäin nopea, sillä se voi käynnistyä muutamissa minuuteissa. Tämä puolustuslinja on muodostunut jo sikiöaikana ja heti syntymän jälkeen. Se koostuu suolistobakteereista. Esimerkiksi keisarileikkaus ja keskosuus hidastavat vastasyntyneen suoliston bakteerikannan muodostusta. Myös imetyksellä on tärkeä tehtävä immuniteetin vahvistuksessa. Epänormaali suoliston bakteerikanta voi olla riskitekijä monen immuniteettiongelman taustalla esimerkiksi runsaiden antibioottikuurien jälkeen.
Adaptiivinen immuniteetti eli opittu/hankittu immuniteetti lisäävät vastustuskykyä ja rakentavat lisäsuojaa taudinaiheuttajia vastaan. Tämä tapahtuu elämän varrella luonnollisesti tai rokottamalla. Hankittu immuniteetti käynnistyy jo viholliseksi tunnistettua rakennetta vastaan. Sen käynnistyminen voi viedä päiviä siitä, kun kohde on saanut vallan kehossa.
